Palvelemme tänään 17.10.2017 klo 09-20

Halkeilevat sormenpäät
Päätäit - ehkäisy ja hoito

Turistiripuli

 

Turistiripuli

Matkailun yleisimpiä vitsauksia on turistiripuli. Yleisesti ensimmäisen matkaviikon aikana alkava tauti vaivaa suurta osaa lomailijoista. Noin 15 prosenttia sairastuu vasta kotiin palattuaan. Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) tekemässä seurannassa 22%  matkailuun liittyvistä sairastapauksista aiheutui ripulista. Matkailualueen merkitys esiintymismääriin on suuri. Riski sairastua ripuliin kohoaa lämpimänä vuoden aikana matkaillessa, riippumatta kohdemaasta. Ylivoimaisesti suurin riski on matkustettaessa köyhille, huonon hygieniavalistuksen omaaville alueille, sekä maihin joissa puhtaasta vedestä on puutetta.

Taudin aiheuttaa noin 80% tapauksista bakteeri, virukset aiheuttavat noin 5-25% ja alkueläimet alle 10% matkailijoiden ripuleista. Enterotoksigeeninen E. coli (ETEC) on todettu olevan yleisin syy bakteeriperäisiin ripuleihin. Muut E. coli kannat ja salmonella aiheuttavat myös paljon ripulia. Suurin osa Suomen salmonella tartunnoista ovat peräisin ulkomailta. Salmonella infektioon vaaditaan suuri määrä bakteereita, joiden on ensin täytynyt päästä lisääntymään ruoassa. Viruksista noro ja rotavirus ovat yleisimmät, näitä myös esiintyy kotosuomessa toistuvin epidemioin. Tartuntalähde niin bakteeri kuin virustaudeille on enimmäkseen ulosteen saastuttama ruoka tai juoma.

 

Esiintyvyys

 Turistiripulin esiintyvyys on suurinta Etelä-Aasian alueella, riski sairastua on jopa 80%. Keskisuuren riskin (20-60%)alueita ovat päiväntasaajan-Afrikka, valtaosa Väli- ja Etelä-Amerikkaa. Kohtalainen riski (8-20%) on esimerkiksi Itä-Euroopassa. Suosituissa matkakohteissa kuten Intia ja Thaimaa todennäköisyys saada turistiripuli on noin 1000 kertainen verrattuna Länsi-Euroopassa matkailuun. Egyptissä todennäköisyys on noin 40-100 kertainen länsi-Eurooppaan verrattuna.

Matkakohteen hygieniatasolla on enemmän vaikutusta sairastuvuuteen kuin matkailijan omalla käyttäytymisellä. Probioottien riittävä käyttö ennaltaehkäisyyn kannattaa aina, niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Hyvää käsihygieniaa ja oikeiden ruokien valikointia ei kannata unohtaa.

Kypsentämättömiä ruokia syövät sairastuvat todennäköisemmin kuin kypsennettyjä ruokia syövät. Hedelmät ja vihannekset joita ei pestä tai kuorita ovat suuren riskin ruokaa, samoin vesijohtoveden käyttäminen juomana tai esimerkiksi hampaiden pesuun.  

Ihmisten, jotka käyttävät mahanesteen happamuutta vähentäviä lääkkeitä (H2-salpaajia, protonipumpun inhibiittoreita tai antasideja) tulee noudattaa erityistä varovaisuutta matkaillessa. Vähentynyt vatsan happopitoisuus lisää riskiä saada turistiripuli.  

 

Oireet

Keskimäärin turistiripuli kestää 3-5 vuorokautta. Yli 95% tapauksista on lieviä ja paranevat itsestään. Probiooteilla, kuten S. Boulardii, voidaan lievittää oireita ja nopeuttaa paranemista. Alle 1% vaatii sairaalahoitoa. Pidempikestoisen taudin aiheuttavat shigella-, salmonella- ja kampylobakteerit. Nämä aiheuttavat myös jälkitautina mm. reaktiivista niveltulehdusta.

Yleisiä oireita eriasteisen ripulin lisäksi ovat vatsakivut ja pahoinvointi. Noin kolmanneksella esiintyy keskimäärin vuorokauden kestävää kuumetta ja päänsärkyä. Noin neljäsosalla esiintyy lihaskipuja. Vaikeimmissa taudeissa kuume voi olla korkea ja jatkua pidempään. Ulosteessa voi olla myös verta. Matkailijoilla yleisimmin sen aiheuttaa EHEC (Enterohemorraginen E.coli). Taudin oireisiin kuuluu kuumeeton veriripuli. Shigella ja EIEC (enteroinvasiivinen E. coli) aiheuttavat kivuliaan verisen ripulin (punatauti). Lähes kaikki shigella infektiot ovat peräisin ulkomailta.

Ruokamyrkytykset muistuttavat usein turistiripulia. Oireilu on silloin enemmän oksentelua ja oireet väistyvät nopeammin.

Kovempioireinen tauti voi johtaa nestehukkaan ja yleiskunnon heikkenemiseen. Nesteytyshoito on tällöin tärkeää. Lapset ja vanhukset ovat varsin alttiita nestehukalle. Kuumassa ilmastossa riski nestehukkaan on suurentunut. Joskus jopa sairaalahoitoa vaaditaan.

 

Pitkäaikaiset seuraukset

Turistiripulin kärsineillä ilmenee noin kolme kertaa todennäköisemmin jälkioireina myös ärtyvän paksusuolen-oireyhtymää. Oireina voi olla vatsakivut, turvotusta ja muuttunut ulostamistahti sekä koostumus (ripuli tai ummetus). Oireet saattavat jatkua pidempäänkin.

 

Turistiripulin hoito ja ehkäisy

Saccharomyces boulardii on ripulin hoitoon ja ehkäisyyn tarkoitettu lääkeprobiootti. Se on todettu olevan tehokas lääke ripulin hoidossa ja ehkäisyssä. Teho on hyvä niin bakteeri kuin virusperäisissä sairauksissa.

Saccharomyces boulardiilla on useita eri vaikutusmekanismeja. Todennäköisesti sen tärkein ominaisuus on toksiinireseptoreiden salpaaminen suolessa. S. boulardii estää ripulia aiheuttavien bakteerien kasvua, kuten E. colin, shigellojen, salmonellan ja stafylokokkien. S. boulardiin on myös todettu lisäävän suolen seinämää suojaavan immunoglobiliini A:n erittymistä ja estää ripulia aiheuttavien mikrobien tuottamien toksiinien pääsyä vaikutuspaikkaansa. Se myös estää näiden mikrobien lisääntymistä. Näillä vaikutuksilla se ehkäisee ja hoitaa itse ripulin syytä, ei pelkästään oiretta. 

Precosa (S. boulardii) sopii niin lapsille kuin aikuisille. Matkalla päivittäinen käyttö ehkäisee turistiripulia ja lievittää ripulin oirekuvaa ja nopeuttaa paranemista. Precosasta on saatavilla kapselivalmiste ja lapsille suunnattu jauhe. Kapseli niellään aamuin illoin runsaan nesteen kanssa. Jauhe voidaan sekoittaa pieneen määrän nestettä tai mehua.

Paras hyöty Precosasta tulee, kun valmistetta aloitetaan käyttää 3-5 päivää ennen matkalle lähtöä. Käyttöä jatketaan koko matkan ajan sekä 3-5 päivää matkan jälkeen (15% saa ripulin vasta matkan jälkeen). Aloitus annostus aikuisella on 1 kapseli (250mg) aamuin illoin. Mikäli vatsaoireita alkaa ilmentyä voi annoksen nostaa 2 kapseliin aamuin illoin. Lapsille 1 jauhepussillinen sekoitettuna pieneen määrän nestettä aamuin illoin on riittävä.

Turvallisia ruokia ja juomia matkoilla ovat:

  • Leipä ym kuivavilja tuotteet
  • Itsekuoritut tuoreet hedelmät
  • Vastavalmistetut, kuumana tarjoillut, täysin kypsennetyt kala ja liharuoat
  • Kuumana tarjoillut, keitetyt ja kypsennetyt kasvikset
  • Pullotettu vesi, mielellään hiilihapotettu

 

Vältä näitä:

  • Katukeittiö ruokia
  • Majoneesipohjaisia salaatteja ja kanamunaa sisältäviä ruokia
  • Kylmänä tai haaleana tarjottu riittämättömästi kypsennetty liha, kala tai muut merenelävät
  • Kylmät leikkeleet
  • Hedelmät ja vihannekset joita ei voi itse pestä
  • Kylmät jälkiruoat
  • Pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi , tuorejuustot
  • Vesijohtovesi
M T K T P L S
 
 
 
 
 
 
1
 
2
 
3
 
4
 
5
 
6
 
7
 
8
 
9
 
10
 
11
 
12
 
13
 
14
 
15
 
16
 
17
 
18
 
19
 
20
 
21
 
22
 
23
 
24
 
25
 
26
 
27
 
28
 
29
 
30
 
31